perjantai 9. syyskuuta 2016

Profiilini

Olen 37 vuotias ammattiopettaja opiskelija, aloitin opiskelun kesällä 2016 Hämeen ammattikorkeakoulussa. Töissä olen Tampereen- Messu ja Urheilukeskuksessa ja toimin siellä keittiöpäällikkönä.
 
Aloitin opettaja opinnot kesäkuussa kasvatustieteiden opinnoilla. Opinnot sisälsivät seuraavat teemat:
Kasvatustiede tieteenalana  14.5-7.6
Oppiminen eri kehitysvaiheissa 9.6-23.6
Suomen koulutusjärjestelmä 27.6-6.7
Koulutus politiikka 7.7-29.7
Oppimisen keskeisiä teorioita 1.8-28.8
 
14.5. – 7.6.20169.6. – 23.6.201627.6. – 6.7.2016
7.7. – 29.7.20161.8. – 26.8.201625.8. - 9.12.2016
 
Opiskelu sujui erittäin hyvin ja kiitos kuuluu meidän upealle opintopiirillemme "Mansesteri"
Opintopiirin kanssa opiskelu oli antoisaa ja tuottoisaa. Jokaisesta teemasta opin paljon ja nyt minulla on hyvät eväät tulevaisuudelle näiden opintojen jälkeen. Opetus oli selkeää ja mukaansa tempaavaa.
 
26.8. - 15.9.201617.9. - 6.10.20167. - 28.10.201629.10. - 16.11.201617.11. - 8.12.2016
Osaamistavoitteet: Opetuksen ja ohjauksen suunnitteluosaaminen 26.8-15.9 2016
Opettajaopiskelija osaa suunnitella opetusta ja ohjausta erilaisiin oppimisympäristöihin. Hän osaa hyödyntää opetukseensa soveltuvia pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä. Hän osaa arvioida opiskelijoiden oppimista ja osaamista sekä osaa noudattaa koulutusasteen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita. Hän osaa opettajana toimiessaan ottaa huomioon tietosuojan ja tekijänoikeuden keskeisiä periaatteita.

Opettajaopiskelija osaa tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet erityisen tuen ja opintojen ohjauksen järjestämiseksi inklusiivisessa koulutuksessa. Hän osaa toimia monialaisessa yhteistyössä opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.


 
Omat kommentit:
 
Teema oli erittäin kiinnostava. Opimme tuntemaan oman alamme työelämän ja yrittäjyyden edellyttämät osaamisvaatimukset ja kykenemään jäsentämään niitä opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ja toteutusta varten. 
 
Perehdyimme oman opetusalamme tutkinnon perusteisiin, opetussuunnitelmaan ja muihin opetukseen vaikuttaviin ohjeistuksiin. Pääsimme suunnittelemaan opetusta ja ohjausta edellä mainittujen asiakirjojen mukaisesti. Näitä oppeja tulemme käyttämään tulevaisuudessa opettajana.
 
Laadimme  osaamisperustaisen (amk) tai osaamisperusteisen (ammatillinen koulutus) ammatillisen opetuksen ja ohjauksen suunnitelman. Paljon uutta tietoa, mutta motivaatio kasvoi entisestään.
 
Osaamistavoitteet: Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistaminen 17.9-6.10 2016
 
Opettajaopiskelija osaa suunnitella opetusta ja ohjausta erilaisiin oppimisympäristöihin. Hän osaa hyödyntää opetukseensa soveltuvia pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä. Hän osaa arvioida opiskelijoiden oppimista ja osaamista sekä osaa noudattaa koulutusasteen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita. Hän osaa opettajana toimiessaan ottaa huomioon tietosuojan ja tekijänoikeuden keskeisiä periaatteita.

Opettajaopiskelija osaa tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet erityisen tuen ja opintojen ohjauksen järjestämiseksi inklusiivisessa koulutuksessa. Hän osaa toimia monialaisessa yhteistyössä opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Omat kommentit:
 
Teema oli jälleen erittäin kiinnostava ja haastava, koska pääsimme erityisesti aiheeseen huippuosaaminen josta itselläni on kokemusta ihan maajoukkuetasoltakin, olen osallistunut nuorena nuorikokki SM-kisoihinkin. Kävimme läpi lähtökohdat ja oppimisedellytykset.
 
Pyrimme ottamaan huomioon oppijoiden yksilölliset tarpeet opetusta ja ohjausta suunnitellessamme  sekä toteuttaessamme. Perehdyimme tuntemaan ammatillista kilpailutoimintaa, tunnistamaan oppijoiden huippuosaamista ja tukee sen kehittämistä. Itselläni on aina ollut hyvä ihmistuntemus eli olen nähnyt nopeasti ihmisestä hänen vahvuudet niin tavallisessa työssä kuin kilpailuosaamisessakin. Näitä oppeja tulen käyttämään tulevaisuudessa paljon mahdollisessa opettajatyössäni. Opimme myös tuntemaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisen perusteet ja sen toteuttamisen.
Keskityimme myös teemassa oppilaitoksen opiskelijahuoltojärjestelmän toimintakäytänteisiin.
 
 
Osaamistavoitteet: Oppimisen ja osaamisen arviointiosaaminen 7-28.10 2016
Opettajaopiskelija osaa suunnitella opetusta ja ohjausta erilaisiin oppimisympäristöihin. Hän osaa hyödyntää opetukseensa soveltuvia pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä. Hän osaa arvioida opiskelijoiden oppimista ja osaamista sekä osaa noudattaa koulutusasteen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita. Hän osaa opettajana toimiessaan ottaa huomioon tietosuojan ja tekijänoikeuden keskeisiä periaatteita.

Opettajaopiskelija osaa tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet erityisen tuen ja opintojen ohjauksen järjestämiseksi inklusiivisessa koulutuksessa. Hän osaa toimia monialaisessa yhteistyössä opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Omat kommentit:

Tätä teemaa olin odottanut kovasti, koska tässä pääsi opintopiiriryhmämme Mansesteri vihdoin opettamaan. Oppitunnillamme mm. käytiin läpi kolmen eri substanssialan osaamista ja arviointia. Itselläni ja kollegallani Hannele Mäkisellä oli demostroitu huippuosaamisen näyttö. Hannele toimi näytössä koulunedustajana ja minä näytön suorittajana. Suoritin Ala cartte- jälkiruoan esillepanon. Tein näytön aikana hallitusti huolimattomuusvirheitä joista kerroin sitten jälkeenpäin luokalle. Tällä näytöllä halusimme näyttää meidän alan yhden arvioinnin. Koimme päivän jälkeen saavuttaneen sen mitä opetuksessamme haimme ja olimme tästä erittäin tyytyväisiä. Palaute muoilta oppilailta oli myös todella kannustava ja hyvä.

Teemassa oli tärkeä oppia  suunnittelemaan ja toteuttamaan opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen monipuolisen arvioinnin. Tehtävänä oli myös suunnitella palautteen annon. Yksi tärkeistä asioista oli myös oppia tukemaan oppijoidensa itsearviointitaitojen kehittymistä.

Osaamistavoitteet: Opetus- ja ohjausmenetelmäosaaminen 29.10-16.11 2016
Opettajaopiskelija osaa suunnitella opetusta ja ohjausta erilaisiin oppimisympäristöihin. Hän osaa hyödyntää opetukseensa soveltuvia pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä. Hän osaa arvioida opiskelijoiden oppimista ja osaamista sekä osaa noudattaa koulutusasteen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita. Hän osaa opettajana toimiessaan ottaa huomioon tietosuojan ja tekijänoikeuden keskeisiä periaatteita.

Opettajaopiskelija osaa tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet erityisen tuen ja opintojen ohjauksen järjestämiseksi inklusiivisessa koulutuksessa. Hän osaa toimia monialaisessa yhteistyössä opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Omat kommentit:

Seuraavassa teemassa oli luvassa toisen opintopiiriryhmän opetuspäivä. Päivä alkoi erittäin positiivisesti ryhmätöillä ja uusia sekä vanhoja asioita tuli mukavasti tasatahtiin esille. Loppupäivä oli hieman puuduttavampi ei niin aiheen puolesta vaan esitystavan puolesta.
Tämän teeman pohjalta pyrin  ohjaamaan monenlaisten oppijoiden oppimista teoreettisesti perustellulla ja eettisesti kestävällä tavalla vaikka tämä on minulle vielä hieman vieras asia, koska tällä hetkellä en opetustyötä tee laisinkaan.
Kävimme hyvin läpi jälleen eri opetukseen soveltuvia pedagogisia malleja sekä monipuolisia ohjaus- ja opetusmenetelmiä. Pyrin vielä jatkossa enemmän keskittymään oman koulutusasteeni henkilökohtaistamisen käytänteet, koska ne ovat vielä hieman hennot.

 
Osaamistavoitteet: Oppimisympäristöosaaminen 17.11-8.12 2016

Opettajaopiskelija osaa suunnitella opetusta ja ohjausta erilaisiin oppimisympäristöihin. Hän osaa hyödyntää opetukseensa soveltuvia pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä. Hän osaa arvioida opiskelijoiden oppimista ja osaamista sekä osaa noudattaa koulutusasteen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita. Hän osaa opettajana toimiessaan ottaa huomioon tietosuojan ja tekijänoikeuden keskeisiä periaatteita.

Opettajaopiskelija osaa tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet erityisen tuen ja opintojen ohjauksen järjestämiseksi inklusiivisessa koulutuksessa. Hän osaa toimia monialaisessa yhteistyössä opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Omat kommentit:

Tässä teemassa tutkimme oppimisympäristöjä, pääsimme niihin hyvin sisään oppimistehtävässämme. Kävimme tunneilla ryhmätyön avulla aihetta vielä lisää läpi. Mielestäni opin paljon uutta, mutta jo opittua tietoa oli myös paljon esillä.
Teknologian hyödyntämistä teimme myös sekä tutustuttiin tietosuojalakiin joka osittain olikin jo tuttu aihe itselleni, mutta kiinnostavin aihe oli kuitenkin opintopiirimme Mansesterin osio tekijänoikeuksista. Teimme 42dian esityksen tästä aiheesta ja itse keskityin sangtioihin elokuvien salakuvaamisesta. Monissa elokuvissa on hyviä kohtia joita voi käyttää opetusmateriaaleissa, mutta niiden kuvaaminen elokuvateattereissa on ehdottomasti kielletty. Yhdysvalloissa salakuvaamisesta voi pahimmillaan saada jopa vuosien vankeusrangaistuksen. Aikoinaan elokuvateattereissa harrastettiin paljon salakuvaamista ja se toteutettiin systemaattisesti ja niitä elokuvia tuli suomeenkin Virosta. Kuvan laatu oli näissä todella huono ja taustalla näkyi ihmisiä sieltä teattereista. Mielestäni tämä aihe oli itselleni erittäin mielenkiintoinen, koska yleisestikin elokuvamaailma kiinnostaa itseäni paljon ja tietysti video materiaalien käyttäminen on iso osa opetusta. Nämä aiheet ovat erittäin tärkeitä opettajille, kun suunnittelevat opetustaan.
 
OPPIMISYHTEISÖN RAKENTAMINEN 12 OP:
 
Itsetuntemusosaaminen 10.12-13.1 2017
 
Omat kommentit:
 
Joulukuun alussa aloitettiin teema oppimisyhteisön rakentamisesta. Ensimmäisenä oli vuorossa
itsetuntemusosaaminen. Teimme ennen lähipäivää oppimistehtävän itsetuntemuksesta ja itsetunnosta.
Tämä tehtävä oli hyvä itsensä tuntemistehtävä eli ensiksi käytiin läpi mitä itsetuntemus on ja sitten
kerroimme omia luonteenpiirteitämme, millainen olet? kuka olet? mitä osaat/taidat? mitkä ovat
arvoni ja minulle tärkeät asiat?. Tämä oli hyvää kertausta itselleni ja samalla oman itsetuntoni
kohottamista myös. Tästä päästiinkin kohtaan  itsetunto.
Terve itsetunto tarkoittaa, että tuntee olevansa hyvä ja hyväksytty. Se on itsensä arvostamista ja oman elämän pitämistä arvokkaana ja ainutlaatuisena, hyvänä. Itsetunto on myös kykyä arvostaa muita. (Toivakka & Maasola 2011, 15.) Tämä kyseinen lause kiteyttää mielestäni hienosti itsetunnon.

Oma itsetuntoni on kohtalaisen vahva, luotan itseeni ammattitaidossa ja työminänäni, Yksityiselämässä tulee välillä heikompia jaksoja ja silloin pitää vaan uskaltaa luottaa itseensä ja katsoa eteenpäin kirkkain silmin. Opettajana minulla on vielä hieman heikko itsetunto, koska opetusvuosia ei ole vielä kerennyt tulemaan riittävästi. Arvostan kovasti muita ihmisiä eteenkin ammattiminiänsä.

Itsetunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta, itsekunnioitusta. Itsetunto ei liity välttämättä juurikaan siihen, kuinka menestyksekäs ihminen tosiasiassa on, vaan kysymys on oman itsensä hyväksymisestä ja omiin mahdollisuuksiin uskomisesta.

Dialogiosaaminen 14.1-14.2 2017
 
Omat kommentit:
 
Tämän vuoden alku sujui dialogiosaamisen kanssa. Aihe oli osittain tuttu, mutta kertausta tarvitsin
tässä myös.
 
Dialogi ja minä!? Olen erittäin sosiaalinen tapaus ja tämä antaa minulle hyvät valmiudet erilaisiin
keskustelutilanteisiin.Olen mielestäni välillä hieman ujo eteenkin jos keskustelussa on mukana
useampi henkilö.
 
Haluaisin olla aktiivisempi keskusteluissa, enkä vain sivusta katsoja, mutta jos keskustelun aihe on tuttu ja olen siinä vahva niin silloin ei ole ongelmaa päästä siihen mukaan.
Täytyy aina muistaa olla vain yksi osallistujista ja olla olematta itsekäs minä-sanan kanssa. Välillä minä-sanan käyttöön tulee syyllistyttyä.
 
Vaikka keskusteluaiheeseen on syventynyt hyvin, niin usein voi käydä niin, että meinaa pudota keskustelu tilanteesta. Silloin on pysyttävä keskustelussa silti mukana ja saada tukea muilta henkilöiltä.
 
Esitän usein asiani käsiä apuna käyttäen, tämä osittain johtuu sitä, että äitini käytti työssään kehitysvammaisten lasten kanssa tätä viestintämuotoa. Seurasin tätä koko lapsuuteni ja silloin opin itsekin käyttämään käsiäni. En väitä, että se on oikea tapa kommunikoida ja monet sanookin, että vastapuoli voi äkkiä ruveta tuijottamaan esittäjän liikkeitä kuin taas kuuntelemaan hänen puhettaan. Kehittämistä löydän siis tällä saralla ja haluaisin olla turvautumatta käsiini.
 
Dialogi ja ryhmäohjaamisissa pärjään myös kohtuullisesti. Omaan vankan kokemuksen esimiestyöstä jossa olen ohjannut eri työryhmiä vuosia. Välillä ryhmätilanteissa täytyy itseään muistuttaa olemaan aktiivisempi eikä vain sivusta seuraaja vaikka kyseinen asia olisikin tuttu. Tarvitsen vaan vähän aikaa, jotta saan asian haltuun ja sanallisesti tuotettua esiin. Mielestäni edelliset tekijät edistävät opettamista ja tärkeää on myös pysyä kartalla uusista opetusmenetelmistä ja keksiä uusia haasteita, mitkä auttaa opiskelijaa saamaan uusia rikkauksia tulevaisuudelle esim. viedä kokkiopiskelijat pois turvallisesta opetuskeittiöstä esimerkiksi luontoon suorittamaan ruoanvalmistusta.
Monikulttuurisuus-osaaminen 15.2-7.3 2017

Omat kommentit:

Seuraavan oli vuorossa  monikulttuurisuus-osaaminen. Saimme opintopiiritehtävänä tutustua Hofsteden teoksiin 1 ja 2. Opintopiireittäin kävimme läpi seuraavia dimensioita:

* Valtaetäisyys
* Yksilöllisyys ja kollektiivisuus
* Maskuliinisuus ja feminiinisyys
* Epävarmuuden välttäminen
* Pitkän ja lyhyen tähtäimen orientaatio
 
Työmme oli erittäin kattava ja sivuja työlle tuli taas yli tarpeen :).
Toisen tehtävän tehtävän anto oli seuraava:

1. Tutustu Hofsteden teoksen lukuun 9 (s. 297 - 366) ja muihin lähdemateriaaleihin.
2. Laadi niiden perusteella haastattelukysymykset monikulttuurista luokkaa opettavaa opettajaa ja monikulttuurista opiskelijaa ajatellen.
3. Selvitä haastattelun avulla, millaisia tilanteita luokassa / oppilaitoksessa on ollut, joissa kulttuurien erot ovat tulleet esiin. (Huomaa, ettei kaikkia tilanteita välttämättä ole tunnistettu kulttuurieroista johtuviksi, vaan on oletettu niiden kuuluvan asianomaisen persoonallisuuteen.)
4. Reflektoi haastattelujen antia lähdekirjallisuuteen peilaten, esimerkiksi Hofsteden käsittelyyn opetustilanteiden kulttuuritörmäyksistä (s. 308 - 311). Tee haastatteluista yhteenveto ja liitä mukaan myös haastattelusi runko.

Monikulttuuriosaaminen ennakkotehtävä

Haastattelu: 20.2 2017 Valkeakoskella
1.      Miten pärjäät opetustilanteissa suomenkielellä, millainen suomen kielen taito oppilaillasi on?
2.      Millaisia hankalia tilanteita tunneillasi on ollut, jos on ollut?
3.      Mitä huomioitavaa erikulttuurisien lähtöisien opetuksessa on?
4.      Miten naispuolinen opettaja on otettu vastaan erimaiden opiskelijoiden keskuudessa? .
5.      Onko opettajille erikois/täydennys koulutusta saatavilla monikulttuuristen oppilaiden opetukseen liittyen?

Yhteenveto haastattelusta:
Haastateltavana oli *****, tuntiopettaja, tiimivastaava (prosessiteollisuuden perustutkinto) Tampereen seudun Ammattiopisto (Tredu). Haastattelijoina toimivat opettajaopiskelijat Jaakko Riikonen ja *****, koska haastateltava oli molempien ystävä ja kaikki läsnäolijat asuvat samalla paikkakunnalla.

Haastattelu sujui erittäin jouhevasti ja olin valinnut viisi kysymystä haastatteluun. Haastattelussa minulle selvisi, että kyseisessä oppilaitoksessa ja hänen opettamalla linjalla on erittäin monikansallista oppilaskuntaa. Kyseisessä koulussa on erikseen nuoriso- ja aikuisopetusta ja ikähaitari on laaja. Englanninkieltä ei kuitenkaan tarvitse käyttää opetuksessa, mutta välillä ongelmia tuottaa työohjeiden ymmärtämisessä sekä työselosteiden kirjoittamisessa.
Kun kieli on opetuksen välineenä, pätee opetustilanteessa täysin sama, mitä kielen roolista todettiin kulttuurien välisissä kohtaamisissa. Onnistuneen kulttuurisen sopeutumisen mahdollisuudet ovat paremmat opettajan joutuessa opettamaan oppilaan kielellä kuin silloin, kun oppilaan on opittava opettajankielellä, koska opettaja voi vaikuttaa oppimistilanteeseen enemmän kuin yksittäinen oppilas, kurssin kieli vaikuttaa oppimisprosessiin. (Hofstede, 1993, 309.)

Lähtötason kirjo on haastava, koska oppilaissa voi olla korkeakoulutettuja ja sitten myös juuri peruskoulusta päässeitä oppilaita. Itseäni kovasti kiinnostaa kuinka naispuolista opettajaa kohdellaan monikulttuurisen väestön puolelta. Ammattiopetuksessa tätä ongelmaa ei ollut ilmennyt, mutta hän oli kokenut ylä-asteella sitä ongelmaa ettei kunnioitusta ollut naispuolista opettajaa kohtaan yhtään.

Haastateltavan oppilaitoksessa on ollut täydennyskoulutusta, mutta niihin osallistumista ei seurata jolloin niihin osallistuminen jää pienelle. Sain hyvän käsityksen monikulttuurisista eroista ja törmäyskursseista haastattelun aikana. Aikaa haastatteluun ja sen tiimoilla puhumiseen meni 1h.
Mielestäni kyseinen aihe monikulttuurisuudesta oli erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen.
Koulutuksen verkosto-osaaminen 8.3-30.3 2017
 
Omat kommentit:


Viimeinen osio koostui verkosto-osaamisesta. Tehtävänjaossa ensiksi oli luvassa yksilötehtävä ja sitten opintopiiritehtävä.
 
H:1 Laadi oma ammatillisen koulutuksen verkostokaaviosi (esim. Mind map) ammatillisen opettajan ja opetusharjoitteluoppilaitoksesi näkökulmasta.
2 Tarkastele piirroksen yhteydessä omaa verkostoasi esim. seuraavien kysymysten avulla:
- kenen/keiden kanssa teet yhteistyötä oppilaitoksen sisällä ja ulkopuolella,
- minkälaisten asioiden puitteissa yhteistyötä teet (esim. opetus, työpaikalla tapahtuva oppiminen, hankkeet, kehittäminen, kv-toiminta jne.)
- minkälaisia vahvuuksia verkostossasi on ja
- miten sitä toisaalta taas tulisi kehittää paremmin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?
 
 

Mielestäni vahvuuteeni kaaviossani on se, että omat verkostoni ovat tutut oppilaitoksessa. Omia yhteistyötekijöitä on tullut vuosien varrella lisää eteenkin eri työnantajia/ravintoloita. Nämä kontaktit auttavat oppilaita saamaan luotettavan harjoittelupaikan. Tämä helpottaa yhteistyöntekemistä niin oppilaitoksessa, kuin oppilaitoksen ulkopuolellakin. Tulevaisuudessa kehittämistä kannattaa ajatella uusien kontaktien luomisella ja uusien toimintatapojen toteuttamisella.
 
I: 1 Perehtykää alla mainittuihin lähteisiin.
2 Suunnitelkaa sitten opintopiirissä verkostokaavioistanne esiin noussut ja teeman sisältöön perustuva opetustuokio valitsemastanne aihealueesta.
2 Perustakaa opetustuokionne alla mainittuihin lähteisiin.
3 Opetustuokion tulee syventää opettajaopiskelijoiden osaamista suhteessa teeman arviointikriteereihin.
4 Tuokion kesto on n. 30 – 45  min. ja se pidetään lähipäivänä 30.3.2017. (Suunnitelman pitää siis olla valmis 29.3.2017.)

 


 
Kyseinen opintopiiritehtävä oli mielenkiintoinen ja ryhmämme sisällä jaoimme tehtävän paritehtäviin. Teimme kollegani kanssa ravintola-alan verkostosta ja syvennyimme enemmän työssäoppimiseen oppilaitoksen ulkopuolella ja yhteistyötekijöihin. Muut ryhmän jäsenet tekivät omat osuutensa omien substanssialojen mukaan. Esityksemme kesti 10minuuttia yli sovitun ajan, mutta työmme oli erittäin kattava ja onnistunut. Tämä osio oli mielestäni kaikkien kiinnostavin.




PEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN 11 OP
 
Osaamistavoitteet:
 
Opettajaopiskelija osaa käyttää ammatillisen koulutuksen verkkotyökaluja, -palveluita ja - yhteisöjä. Opettajaopiskelijalla on valmiudet arvioida ja kehittää ammatillista opettajaosaamistaan asettamiensa kehittymistavoitteiden suunnassa yhteistyössä muiden kanssa. Hän osaa reflektoida kehittymistään. Opettajaopiskelija osaa kehittää pedagogista asiantuntijuutta ammatillisen koulutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla. 
 
Omat kommentit:
 
Tämän vuoden opiskelut aloitti teema pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen. Olen asettanut henkilökohtaisia kehittymistavoitteita ammatilliselle kasvulleni opettajana. Tässä vaiheessa opiskelujani tavoitteita on paljon ja kehittymistä tarvitsen useammallakin saralla. Pyrin sitoutumaan opintopiirityöskentelyyn entistä enemmän, koska muiden opiskelijoiden tuki on erittäin tärkeää opiskelujen tässä vaiheessa.
 
OPETUSHARJOITTELU OPPILAITOKSESSA 9.1- 20.1 2017 (viikko myöhemmin keväällä)
Opetusharjoitteluni alkoi vihdoin tammikuun 9 pvä Tampereen seudun ammattiopistossa (Tredu). Luokkamme koostui kolmannen luokan oppilaista ja heitä oli 13hlö Ja opettajanamme toimi Päivi Tauren. Suoritin opetusharjoittelua yhdessä työkaverini ja opiskelukaveri Hannelen kanssa.
Teemanamme oli Ala Carte ruoan valmistus. Ensimmäisenä päivänä 9.1 maanantaina kävimme teoriassa läpi ravintolan liikeideaa ja ravintolatyyppejä, ateriasuunnittelua ja ruokalistasuunnittelun perusteita, annosten purkamista misalistaksi sekä annoskortti vs. esillelaittokortti. Ennalta olimme koonneet ruokalistan Tampereen ravintoloiden annoksista joista me opettajat sitten tilaamme päivittäin tämän viikon ajan kolmen ruokalajin menuun, jonka sitten arvioimme ryhmittäin. Ensimmäisenä päivänä oppilaat esivalmistivat koko listan niin, että he eivät tienneet mitkä ruoat olimme valinneet seuraavalle päivälle.
Tiistai 10.1. Teoria osuudessa kerroimme toimintatavoista ala carte keittiöissä, annoskoot, vaaravyöhykkeet sekä omavalvonta annosten valmistuksessa. Ruokalistalta tilasimme metsäsienikeiton alkuun, paistettua maksaa ja sipulia pääruoaksi sekä köyhät ritarit vaniljajäätelön kera jälkiruoaksi. päivä oli erittäin onnistunut ja ryhmät suoriutuivat hienosti töistänsä. Kaikki ruoat tuli syötyä ja palautetta niistä myös annoimme ja se tärkein eli kehittäväpalaute saavutti opiskelijat.
Keskiviikko 11.1. Teoria osuudessa käsittelimme ruoan laadun varmistamista esim. ketjuravintolat, työn ajoittaminen sekä ammattietiikkaa. Menumme oli tänä päivänä Caesar-salaatti broilerista, savustettua lohta sekä suklaamoussea ja kirsikkakompottia. Päivä oli jälleen erittäin mukava ja aito savustaminen sai oppilaat erittäin innostuneiksi. .
Torstai 12.1. Teoria osuudessa syvennyimme työpisteen järjestykseen ja työturvallisuuteen keittiössä. Keittiön työturvallisuus on erittäin tärkeä asia ja sitä ei koskaan painoteta opiskelijoille liikaa. Menumme koostui tänään valkosipulivoilla ja sinihomejuustolla kuorrutetuista etanoista & talon leivästä, Briossiburgerista sekä vadelmakiisselistä ja kermavaahdosta. Hieman etanat tuottivat tuskaa, mutta hyvillä vinkeillä ja rohkealla maistamisella nämäkin saatiin maaliin asti.

Perjantai. 13.1. Teoria osuudessa vedimme viikon yhteen ja arvioitiin tiimeittäin viikon työt. Kävimme hieman läpi tulevan viikon ohjelmaa. Viikon päätti Menu: Bratwurstia, ylikypsää savukylkeä & papu-perunasalaattia, Wieninleike ja raparperipiirakkaa Britan tapaan & vaniljakastiketta. Viikko oli erittäin onnistunut opettajien sekä oppilaiden mielestä!

Viikko 2
Maanantai 16.1. Olimme suunnitelleet Hannelen kanssa tämän viikon ohjelman kaksin ja teoria osuudessa kävimme läpi A la carte- ruoanvalmistuksen periaatteet. Opiskelijoilla oli hyvin tiedossa yleisimmät asiat ja tämä helpotti meidän opetusta huomattavasti. Keittiössä rupesimme esivalmistelemaan seuraavan päivän misoja.

Tiistai 17.1. Teoria osuudessa kävimme läpi ruokaravintoloiden liikeideoita ja ravintolatyyppejä vielä syvällisemmin ja esimerkkien kautta. Aiheena oli myös Espanjalaiset kylmät ja lämpimät tapakset ja Pintxokset ja eteenkin niiden eroavaisuudet ja synty. Suomalaisia sapaksia sekä ranskalaisia canapeita käytiin teoriassa läpi ja myöhemmin päivän aikana pääsimme keittöön myös valmistamaan näitä kaikki cocktailpaloja. Pidimme erittäin runsaan cocktailtilaisuuden jossa maistelimme ryhmien aikaansaannoksia. Lopputuloksena oli huikeita tuotteita ja mahat täyttyivät erittäin nopeasti. Erittäin onnistunut päivä.
Keskiviikko 18.1 Seuraavaksi oli luvassa suomalainen ja eurooppalainen ruokakulttuuri ja keittiössä tehtiin Välimeren makumatka mezeistä secondi piattin kautta kreikkalaiseen jälkiruokaan. Jälleen opiskelijat suoriutuivat hienosti töistä ja lopputulos oli onnistunut. Päivä toisen jälkeen ryhmät ovat kasvaneet tiiviimmiksi ja yhteistyö sujuu jo mallikkaasti. Ohjeistusta toki tarvitsevat, mutta oma-aloittelisuus on hienosti lisääntynyt.

Torstai 19.1. Ala carte-listan suunnittelua ja annoskorttien käyttöä kävimme läpi teoria osuudessa ja keittiössä ryhmät valmistivat läpileikkauksen Unkarin- Saksan- Ranskan tunnetuimmista  kansallisruoista.

Perjantai 20.1. Teoria osuudessa ohjelmassa oli ravintola- ja ruokatrendit sekä ohjeistusta jokaisen ryhmän ryhmätyöhön , joka on perustaa oma ravintola teoriassa. Tämän viikon päätti huikea kokonaisuus ranskalaisen gastronomian sinfoniasta. Oli etanoita sinappi-kermakastikkeessa, ankkaa & kirsikkaa sekä Crem bruleeta. Erityisesti kävimme läpi annosten nostotilannetta ja suoritimme tämän kuin olisimme olleet oikeassa ravintolassa keittiömestarin silmien alla ja tästä oppilaat pitivät kovasti.Koko viikko sujui juuri niin kuin olimme Hannelen kanssa suunnitelleet. Oppilaat olivat tyytyväisiä opastukseen ja pieneen paineeseen jonka tarkoituksella opetusta silmällä pitäen toteutimme, kuten oikeissakin ravintoloissa yleensä vaan tapahtuu.